fbpx

Kiitä, kehu ja kannusta!

Olin toukokuun alussa MTK:n Menestyvä Maatilahankkeen podcastissa asiantuntijavieraana aiheesta kiittäminen ja kannustaminen. Podcastissa keskityttiin pohtimaan, miten tärkeää kiittäminen ja kannustaminen on työyhteisössä, sekä yhdessä työtä tekevien pariskuntien kesken. 

Podcastia veti Anita Karppinen ja hänen työparinsa Ari Heikkilä. Podcastin voi kuunnella täältä.

Kiittäminen ja kannustaminen ovat pieniä, mutta tärkeitä asioita, jotka unohtuvat helposti arjen kiireessä. Lisäsin tähän kolmanneksi sanaksi kehumisen, sillä kaikilla näillä sanoilla on hieman oma vivahteensa. 

Kiittämällä osoitat arvostusta ja annat toiselle hyvän mielen

Aloitetaan kiittämisestä. Miksi kannattaa kiittää?

Kiittämisellä huomioi toisen ihmisen työpanoksen, toisen ihmisen olemassaolon. Ja se kuuluu hyviin tapoihin. Oikea kiittäminen on toisen ihmisen arvostamista ja niiden asioiden huomaamista, jotka ovat hyvin. Kiittämisellä saa todella helposti toiselle ihmiselle hyvän mielen ja tunteen, että ”minusta välitetään, tekemiselläni on arvoa”.

Kiittäminen on suomalaisille vähän vaikeaa, mutta kyllä se tuntuu olevan myös muualla. Törmäsin netissä juttuun, jossa kysyttiin, ”miksi kiittäminen on saksalaisille niin vaikeaa”. Varsinkaan nuorisolla kiitoskulttuuri ei vaikuta olevan kovin kukoistava. Ehkä se kertoo siitä, kuinka itsekeskeisessä maailmassa tällä hetkellä elämme.

Minullekin on käynyt montas kertaa niin, etten saa kiitosta tekemästäni palveluksesta. Se tuntuu pahalta. Siitä jää tunne, että tekemäni palvelus on ollut palveluksen saajalle itsestään selvä asia.

Myönnän. Kiitos on unohtunut myös minulta montakin kertaa. Varsinkin parisuhteessa. Muualla se tulee enemmän automaattisesti ja sitä paitsi, kiitoksen sanomistakin voi oikein hyvin opetella. Kun sitä tekee tietoisesti tarpeeksi kauan, siitäkin tulee automaattista, ihan kuin mistä muusta tavasta tahansa. Kokeile vaikka!

Haasta itsesi keskittymään kiittämiseen vaikka yhden viikon ajaksi. Kiitä tämän viikon aikana asioista, jotka ovat helpottaneet tekemistäsi tai olemistasi. Kiitä sympatiasta, lohdutuksen sanoista, kannustuksesta. Kiitä saamistasi asioista. Kiitä toisen olemassaolosta ja välittämisestä. Kiitä parisuhteessa kosketuksesta ja läheisyydestä.

Miltä kiitoksen sanominen tuntuu sinusta? Kysy, miltä kiitoksen sanominen tuntuu kiitoksen saajasta? On myös niitä ihmisiä, jotka eivät välitä kiitoksista. Mutta he yleensä ovatkin juuri niitä, jotka eivät osaa kiittää muita. Heistä kiitoksen sanominen saattaa olla jopa typerää tai hyödytöntä. Heillä on usein ajatus, että miksi pitäisi kiittää jostain itsestään selvästä asiasta. Mutta jos tarkemmin mietit, niin onko sellaisia itsestään selviä asioita olemassakaan? Minun mielestäni ei ole.

Kehua voi pienistäkin asioista

MTK:n podcastissa minulta kysyttiin myös hyvin mielenkiintoista asiaa, eli kun Varsinais-Suomessa kiittäminen alkaa yleensä kieltävällä sanalla, esim. ei huono, ei hullumpi, niin onko sillä vaikutusta?

Ei-sana viittaa negatiiviseen, vaikka sitä tässä tapauksessa käytetään ikään kuin kumoamaan se seuraava sana. Mutta samalla ajatus kiinnittyy eitä seuraavaan sanaan, eli huonoon.  Mielestäni ei todellakaan ole kiittämistä, jos sanoo ”ei huono”, vaikka Jorma Uotinen sitä viljeleekin, eikä hänkään kiitostarkoituksessa.

Kiitos on kiitos. Mutta ”ei huono” on jonkinlaista kehumista, eikä kovin fiksua sekään. Joillekin tämä voi olla ainut kehumisen muoto, joka on sinänsä sääli. Me suomalaisethan pyrimme pitämään mölymme mahassa, ettei vaan tulisi kehuttua liikaa. Siitähän saattaa joku vielä ylpistyä! Mutta kyllä minä itse otan kritiikkinä tuon ”ei huono”. Tulee heti ajatus, että jos ei se nyt ihan huono ole, niin onhan siinä sitten jotain vikaa kuitenkin. Miksi ei voida käyttää positiivisia ilmaisuja, joita on paljon: Hyvä, hieno, upea, mahtava, kiva, loistava, erinomainen….

Tosi paljon kuulee myös sanottavan, että eihän sitä turhasta voi kehua. Mikä sitten on turhaa kehumista? Se turha on kehujan mielessä ja siihen vaikuttaa hänen oma ajatusmaailmansa. Yleensä nämä ihmiset, jotka eivät turhaan kehu, ovat varsin negatiivisesti ajattelevia. He ovat juuri näitä, joille kaikki on itsestään selvää, eikä kenenkään arvoa pidä nostaa. 

On paljon aiheita mistä voi kehua, mutta toki on niitäkin asioista, joista ei kannata kehua. Esimerkiksi, jos joku on laiska, niin se on turhaa kehumista, jos häntä kehuu ahkeraksi. Mutta häntä voi toki kannustaa. Palataan siihen kohta.

Kehuminen sujuu meiltä suomalaisilta vieläkin huonommin kuin kiittäminen, jota sentään opetellaan koulussa. Huonoja olemme myöskin ottamaan kehuja vastaan. Mieti itseäsi, kuinka sinäkin olet joskus vähätellyt, kun olet saanut kehuja. ”Enhän minä….”, ”Eihän tämä mitään….” ”Vanhahan tämä jo on…”. Me suomalaiset nolostumme usein kehuista!

Onko kiittämisellä ja kehumisella vaikutusta työyhteisön hyvinvointiin? Todellakin on, joka ikisen yhteisön hyvinvointiin, olkoon se sitten työyhteisö tai ihan kotiyhteisö.

Sellainen yhteisö, jossa ei säästellä kiitoksia ja kehuja, on iloinen ja hyvinvoiva yhteisö. Kiitos ja kehuminen sisältävät ajatuksen, että et pidä toisen panosta itsestään selvänä, vaan ymmärrät, että asia voisi olla myös toisin. Molemmat ovat positiivista palautetta, jotka lisäävät saajassaan innostumista, sitoutuneisuutta, päättäväisyyttä ja avuliaisuutta, silloin kun kiitos ja kehu tulevat oikeassa paikassa. Myös tunne omasta arvokkuudesta ja kyvykkyydestä lisääntyy.

Jos kiitosta ja kehua ei työyhteisössä saa, tuntee työntekijä itsensä todella vähäpätöiseksi, mitättömäksi ja arvottomaksi. Nämä tunteet eivät edistä sitoutuneisuutta, eikä intoa tehdä asioita. Ne edesauttavat lepsuilua, puoliteholla työskentelyä, huolimattomuutta. ”Kun ei minun työpanokseni kiinnosta, niin ei minuakaan kiinnosta tehdä töitä” -ajattelu ottaa helposti vallan.

Kannustaa voi myös silloin, kun ei ole aihetta kehua eikä kiittää

Olet itsekin niputtanut kannustamisen aikaisemmin samaan kastiin kiittämisen ja kehumisen kanssa, mutta myöhemmin olen ymmärtänyt, että kannustaminen on enemmänkin motivointia. Toki kiittäminen ja kehuminenkin ovat kannustusta, mutta kannustaa voi myös silloin, kun ei voi oikein kehua, eikä kiittää, mutta haluaa auttaa ihmistä eteenpäin. Kannustamalla voi auttaa toista ihmistä huomaamaan omat kykynsä ja potkia toista lempeästi takapuoleen. Positiivinen kannustus on parasta motivointia.

Tästä kannustamisesta pieni esimerkki. Kuvitellaanpa tilanne, jossa uusi kesätyöntekijä tulee töihin maatilalle. Hän puhkuu intoa ja on valmis tekemään mitä tahansa. Mutta hän ei osaa. Hän saattaa myös olla henkilö, jolla kestää uusien asioiden opettelu hieman kauemmin, mutta silti into on kova. Kuvitellaan myös, että hän on päässyt työpaikkaan, jossa osataan kannustus ja ymmärretään, että kukaan ei voi olla mestari ennen kuin on harjoitellut.

Työnantaja kannustaa epävarmaa työntekijää: ”Kyllä sinä tämän opit, kun harjoittelet ahkerasti. ” Kannustaa kannattaa nimenomaan tekemistä. Kun uusi työntekijä on oppinut edes jotain, voi kannustukseen liittää kehumista: ”Hienoa, sinähän opit tämän hyvin. Tämähän on hyvin tehty. Olitpas sinä huolellinen. Jatka vaan samaan malliin.” Viimeisenä voi liittää siihen vielä kiitoksen: ”Kiitos, kylläpä oli hienosti hoidettu homma.”

Kuvitellaan sitten toinen tilanne. Tämä uusi kesätyöntekijä on eksynyt maatilalle jossa ei ole kiitoksen, kehumisen, eikä kannustamisen kulttuuria. Uusi työntekijä saa kuulla, kuinka hidasta hänen työnsä on, kuinka hänen pitäisi olla huolellisempi, kuinka sitä ja kuinka tätä. Jos työnantaja lähtee sille virheiden ja epäkohtien tuijottamisen linjalle, niin se on nopein tapa pilata työilmapiiri. Silloin  kenelläkään ei ole kivaa, eikä tulosta synny. Työnantajan asenne ratkaisee, miten kesä menee. Jos työntekijä saa vain negatiivista palautetta, niin kuka sellaista jaksaa? En minä ainakaan pistäisi itseäni peliin sellaisen työnantajan ohjauksessa.

Minä ja puoliso 24/7

Podcastissa nostettiin esiin myös maataloudessa ja monella muullakin sektorilla yhdessä työskentelevät pariskunnat. Yhdessä työskentely tuo haastetta parisuhteelle, sen minäkin tiedän mieheni kanssa yhdessä töitä tehneenä. Miten tällaisessa parisuhteessa, jossa ollaan sekä työ-, että vapaa-ajalla yhdessä, voitaisiin kehua ja kannustaa toisia?

Itse olen sitä mieltä, että toisen huomioiminen tällaisessa työ-parisuhteessa on äärimmäisen tärkeää, ettei asioista tule itsestään selvyyksiä. Lisäksi kuvaan astuu helposti oletus. Oletamme, että toinen tietää ja osaa ja osaa vieläpä lukea ajatuksia. Monessa parisuhteessa on mukana kuvioissa myös äärimmäinen negatiivisuus ja jopa syyttely. Se tulee ilmi, kun toiselta kysytään vain ”miks tää ei oo jo tehty?”, ”etkä sä ole vieläkään huolehtinut tästä?” tai mikä pahempi, ”minä kun kuvittelin, että sä olisit jo hoitanut tämän”.

Parisuhteiden kommunikointiongelmista voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta tyydyn tässä vain toteamaan, että ystävälliset sanat ovat tässäkin asiassa a ja o. ”Kiitos kun autoit”, ”Olipa hienosti tehty”, ”Sun kanssa on mukavaa tehdä töitä”. Pieniä, mutta ah niin mukavia ja tärkeitä lauseita.

Kannattaako itseään kiittää?

Podcastissa minulta kysyttiin myös, onko teennäistä kiittää itseään hyvin suoritetusta työstä?

Itseään pitää ehdottomasti kiittää siinä missä muitakin. Se ei missään nimessä ole teennäistä. Minä ainakin kiitän itseäni, kun olen saanut jonkun vaikean tai epämiellyttävän asian hoidettua vaikka se olisi kuinka pieni. Kehun ja kiitän itseäni sen valmiiksi saattamisesta, sillä se antaa minulle onnistumisen tunteen. Jos en kehuisi itseäni, alitajuntani ei antaisi arvoa onnistumisille, eikä se tuntuisi minusta miltään. Se, että saan hyvän olon tunteen suoritettuani jonkun asian, kannustaa minua metsästämään lisää samaa hyvää tunnetta. Kun oppii kiittämään enemmän itseään, oppii kiittämään myös muita ja ymmärtämään kiitoksesta saatavan mielihyvän tunteen voiman. 

Kiitos siis kannattaa – aina! Myös pienet juhlat yhdessä tai yksin onnistumisten kunniaksi ovat aina paikallaan!

Kiitos sinulle, joka jaksoit lukea tämän tekstin kokonaan. Toivottavasti sait jonkun oivalluksen, joka saa sinut kiittämään, kehumaan ja kannustamaan enemmän. 

Luennoin mielelläni tästä aiheesta työyhteisöille ja yhdistyksille, joten jos kiinnostuit luennostani, niin ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella. Käy myös tutustumassa muihin luentojeni aiheisiin täältä